Teimme muistoja Granadassa
Tasan kaksi kuukautta sitten me olimme juuri saapuneet Granadaan, ilta viileni ihanasti ja aurinko kultasi Alhambran linnan. Nyt se, että ylipäätään elimme ulkomaailmassa ja matkasimme vapaina kuulostaa hämmentävän kaukaiselta. Rajojen aukeamista ja parannuskeinojen löytämistä odotellessa tässä on matkakertomus tuosta kaupungista, jolla on vanha sielu ja ketterä mieli. Mimosankukat kukkivat kaksi kuukautta sitten maurikortteleistaan tunnetussa Albayzínissa Granadassa. Tämä ei ollut ensimmäinen matkani Granadaan, olen pysähtänyt siellä mennen tullen aikaisemminkin, ja kerran piipahtanut Alhambran porteillakin, mutta en ole koskaan aikaisemmin ihastunut kaupunkiin. Se voi osittain johtua siitä, että olen aina a) käynyt siellä talvella, b) saapunut modernimman ja rumemman kaupunginosan kautta ja c) juuri ennen pimeää. Päivän epäviehättävän hetki, jolloin valo on kadonnut mutta ei ole vielä pimeää, ei ole eduksi yhdellekään kaupungille. Nyt, kun olen ehtinyt kulkea katuj...